keskiviikko 12. maaliskuuta 2008

Ensi suudelma

Palataan nyt ainakin hetkeksi taas varsinaiseen aiheeseen eli tapaamiseen Sarin kanssa ja kuten otsikosta voi jo päätellä siihen liittyykin sitten monenlaisia ajatuksia ja avautumista. :)

Sari kysyi: "Haluut sä suudella?" (tai saattoi se olla myös "Tykkäät sä suudella?") ja sitten Pekkistä vietiin kuin sitä kuuluisaa litran mittaa. Ikää oli tässä vaiheessa kertynyt jo yli neljännesvuosisadan ja silti joutuu miettimään vastausta kysymykseen (?). Ja olinhan minä tätä pohtinutkin. Minä olin ajatellut, että se ensi suudelma olisi sitten sen naisen kanssa, jonka kanssa rupeaisin seurustelemaan (toivottavasti joskus). Ja jos joku olisi kysynyt vaikka edellisenä päivänä, että aiotko suudella seuraavana päivänä itsellesi jotain täysin tuntematonta naista, niin olisin vastannut kieltävästi. Mutta ehkä se vastaus olisi vaan johtunut siitä, että en olisi uskonut, että minulle tulisi tällainen tilaisuus suutelemiseen.

Enkä minä siis ollut todellakaan suudellut ketään ennen tätä hetkeä, joten minä olin taas ihan pihalla, vaikka minä luulin jo jotain maksullisesta rakkaudesta tietävänkin. Mutta jotenkin minä sain itseni koottua ja sain vastattua myöntävästi ja sitten vaan huulet huulia vasten. Ja yllättävän hyvin se meni, täytyy olla oikein ylpeä itsestä (saattaa kuulostaa hieman oudolta, mutta minä olin kyllä tosi tyytyväinen itseeni sinä päivänä). Varsinainen seksi tosin oli sitten vähän toinen juttu (ei mikään ihme, sen verran oli pasmat sekaisin), mutta sitä ei tarvitse muistella (vaikka Sari hoiti kyllä tilanteen tosi upeasti). Hyvää seksiä se kuitenkin oli, kuten Sarin kanssa on muulloinkin ollut.

Joku voisi tähän tietysti sanoa, että eikös minun olisi pitänyt kieltäytyä? Olinhan suunnitellut ensi suudelmani tapahtuvaksi ihan erilaisessa seurassa. Ehkä olisikin pitänyt kieltäytyä, mutta tämä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun minulla oli todellinen mahdollisuus suutelemiseen ja jotenkin sitä vain aavisti, että nyt olisi se hetki. Ja ehkä silläkin oli vähän merkitystä, että minä en vain yksinkertaisesti kehdannut kieltäytyä.

Mutta tähän (suutelemiseen) pätee sama kuin ensimmäiseen seksikokemukseenkin eli ainoa asia mitä näistä kadun on se, että en tehnyt niitä aiemmin. Olisi vain pitänyt tunnustaa itselleen tosiasiat aiemmin (kovin suurella todennäköisyydellä en saisi ilmaiseksi) ja ryhtyä toimimaan sen mukaisesti. Tietysti olisi ollut paljon parempi, jos nuo olisivat tapahtuneet aidossa seurustelusuhteessa, mutta toisaalta olisin edelleenkin ilman näitä kokemuksia, jos en olisi koskaan tutustunut maksulliseen rakkauteen. Nyt jälkeenpäin on tietenkin helppo todeta miten elämä eteni, mutta parempi myöhään kuin milloinkaan.

Ensi kerralla taidan vielä palata edellisen kerran aiheeseen...

Ei kommentteja: