maanantai 14. tammikuuta 2008

Syitä ja selityksiä

Jokainen saa itse päätellä, mitkä ovat syitä ja mitkä selityksiä, mutta tässäpä niitä on lisää. Samalla myöskin vähän yhteenvetoa kahdesta edellisesti kirjoituksestani.

Raha on myöskin yksi syy tilanteeseeni. Jos olisi päässyt elämän alkuun edes nollilta, niin minä olisin tyytyväinen. Tilanne toki parantuu koko ajan (hitaasti, mutta varmasti). Enkä tarkoita, että olisi pitänyt syntyä kultalusikka suussa tai edes hopealusikka, vaan ainostaan olisin toivonut edes nollatasolta lähtemistä. Tulen kyllä kohtuullisesti toimeen eikä minua elättää tarvitsisi, mutta kaikkea mahdollista en pysty toteuttamaan. Aidon kumppanin kohdalla rahalla ei tietenkään olisi niin väliä, mutta ei sitä oikein kiistääkään voi ettei rahalla olisi merkitystä.

Iästäni alkaa myöskin tulla yksi ongelma. Vaikka ei sitä vielä edes kolmeakymmentä olekaan, niin sitä on kuitenkin ihan liikaa. Minä olen jo 15 vuotta ajastani jäljessä eli minä olen samassa tilanteessä kuin teininä. Kun en ole tähän mennessä kelvannut kenellekään, niin päivä päivältä mahdollisuudet huononevat. Minä jopa hieman ymmärrän naisia tässä asiassa, eihän kukaan ota töihinkään kolmikymppistä, jolla ei ole yhtään työkokemusta. Onhan seurustelu toki eri asia kuin työsuhde, mutta naisillahan on sitä valinnan varaa jopa liikaakin, joten minut onkin sitten helppo siirtää "listalla" viimeiseksi. Ikä myöskin rauhoittaa sekä vakavoittaa ja nostaa rimaa, koska ei ole enää aikaa etsiä vaan pitää löytää se oikea.

Kyseessähän on tavallaan kilpailu, jossa nopeat syövät hitaat ja kuten olen aiemmin kertonut, niin minä kuulun hitaisiin (kohteliaisiin, jotka antavat tilaa etuilijoille), eli sitä härskiyttä puuttuu. Ja tavallaan tästä tulee myös kierre, kun naiset huomaavat, että toi ei oo kelvannut kenellekään, niin se jotenkin vie loppujenkin kiinnostuksen pois. Jotenkin sitä tuntuu, että ns. "paremmat" naiset eivät tällaista miestä huoli, vaikka minä ainakin pitäisin todella kaksin käsin kiinni sellaisesta "lottovoitosta". Tosin minulle ei kyllä ole paljoakaan merkitystä, olisiko kumppanini ns. "parempi" nainen tai "huonompi" tai jotain siltä väliltä.

Ja lopuksi hieman yhteenvetoa...

Kaikesta selittelystä huolimatta on vain kaksi syytä, jotka aiheuttavat nykyisen tilanteeni. Ensimmäisenä syynä on turha kohteliaisuus/kiltteys/ujous, jonka takia ei tule otettua kontaktia kiinnostaviin naisiin. Toisena syynä on "tylsyys" eli minua lähestyvät naiset pitävät minua tylsänä, koska en kiertele baareissa pitkin iltoja.

Vika on siis todellakin siellä peilissä, ei missään muualla, tosin ei ne olosuhteetkaan ole aina niin hyvät olleet. Eikä sitä vikaa oikein muistakaan voi etsiä, vaikka ainahan suhteessa on myös toinen osapuoli. Tärkein huomio on siis itsensä kehittäminen, joka on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. Ja koska sitä pitäisi olla oma itsensä, niin pelkkä näytteleminen tuskin auttaisi. Itsensä muuttaminen ei muutenkaan ole helppoa, mutta ehkäpä sitä ajan mittaan onnistuu edes vähän petraamaan. Oikeastaan tämä blogikin on osa sitä kehittymistä.

Oikein lyhyesti sanottuna minun tilannettani voisi kuvata seuraavasti: "Yksikään nainen ei ole minua kysynyt, eikä yksikään nainen ole suostunut minun ehdotukseen."

Tämän jälkeen oli tarkoitus laittaa rapsaa, mutta taas on tapahtunut niin paljon, että saa nyt nähdä mitä seuraavaksi tulee...

2 kommenttia:

neitiX kirjoitti...

Ei se kolikon sunkaan puoli näytä ihan maailman valoisimmalta ja kepeimmältä. Vaikka no, luulen, että se on ihan se ja sama kenenkä sielunelämää tonkisi niin se tietty haikeus/surumielisyys/vakavuus/tms (en löydä oikeeta täysin kuvaavaa sanaa) löytyy aina.

PekkisB kirjoitti...

NeitiX:lle...

Tuossa olet kyllä oikeassa, kaikki eivät vain aina muista, että kolikolla on myös se toinen puoli. Ehkäpä niin sinun kuin minunkin kirjoitukset saavat ihmiset ajattelemaan ennen tuomitsemista.