Nyt ei sitten tulekaan kumpaakaan viimeksi lupaamaani juttua, sillä kuluneella viikolla on silmiini osunut kaksi omalla tavalla itseäni koskettanut uutista. Ensimmäisenä osui uutinen, jossa kerrottiin omatekoisia pommeja tehneestä miehestä. Tässä ei vielä mitään kiinnostavaa ollut, mutta jutun lopussa mainittu motiivi, joka oli miehen halu vain päästä puhumaan. Lisäksi mies sanoi olleensa ilman ihmissuhteita 16 vuotta.
Tämä toinen uutinen oli taas poliisin julkistama raportti Jokelan koulusurmaajasta ja tarkemmin sanottuna ampujan taustoista kertova uutinen. Siinä kerrottiin koulukiusaamisesta, yksinäisyydestä, jännittämisestä ja punastelusta sekä monesta muusta asiasta, jotka olivat ainakin osaltaan vaikuttamassa tragedian syntyyn. Miksi sitten minä kirjoitan nyt näistä kahdesta uutisesta? Sanon heti alkuun, että en ole suunnittelemassa mitään vastaavaa, joten ei tarvitse kaivaa kännyköitä esiin (kuitenkin luulitte, että Pekkiksellä on nyt naksahtanut lopullisesti ja olitte soittamassa hätäkeskukseen). :D
Kirjoitan näistä siksi, koska nämä kertovat yksinäisyydestä ja siihen liittyvistä syistä ja ongelmista eli samoista asioista, joita olen itse pohtinut. Molemmat jutut ovat surullista luettavaa varsinkin, kun seuraukset ovat kaikkien tiedossa. Mutta toisaalta samalla tulee myös mieleen oma tilanteeni ja huomaankin, että minullahan menee kuitenkin varsin hyvin (vaikka sitä ei kovinkaan usein tästä blogista huomaa). Ainoastaan yksinäisyys on ongelmana, mutta senkin suhteen on voi vielä tehdä paljon ja mahdollisesti jonain päivänä aurinko paistaa tähänkin risukasaan.
Taidan vielä jossain välissä palata tähän aiheeseen tarkemmin paremmalla ajalla, mutta nyt ensi kertaan, jolloin on vuorossa aikaisemmin lupaamiani asioita...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti